metso
metsokannan runsaus



Tuntomerkit

Metso on suurin metsäkanalintumme. Sukupuolten välinen kokoero on hämmästyttävän suuri ja ulkonäkö erilainen. Tummanpuhuva kukko voi painaa jopa 5 kg ja punaruskean, harmaan ja valkean kirjava koppelo 2 kg. Koppelon hyvä tuntomerkki on yksivärisen ruosteenpunainen rinta.


Esiintyminen

Metsoa tavataan koko maassa tunturilappia ja saaristoa lukuun ottamatta. Se viihtyy havumetsissä, joissa on mäntyä vähintään sekapuuna. Metsoa pidetään yleisesti varttuneen metsän lajina, mutta se viihtyy myös nuorissa kasvatusmetsissä, joissa on varttuneen metsän piirteitä. Elinympäristö vaihtelee sukupuolen ja vuodenajan mukaan. Kukko viihtyy talvella rämeillä ja mäntykankailla, kesällä rehevämmissä kuusisekametsissä ja korvissa. Koppelot viettävät talvensa usein nuorissa männiköissä.

Lisääntyminen

Metsokukot alkavat kokoontua soidinpaikoilleen tutulle reviireilleen maalis-huhtikuussa. Soidin huipentuu naarasviikolla vapun tietämissä, jolloin koppelot saapuvat paikalle ja parittelut tapahtuvat. Soidin voi sijaita samalla paikalla vuosia, jos ympäristön metsien rakenteessa ei tapahdu suuria muutoksia. Soidinpaikka on usein varttuneessa mäntyvaltaisessa metsässä, mutta soidinpaikkoja on löydetty jopa noin kolmekymmenvuotiasta ensiharventamattomista männiköistä. Metso näyttääkin selviytyvän varsin eri-ikäisissä metsissä. Soidinpaikalle on tyypillistä kumpareinen tai alikasvoksen rajoittama näkyvyys ja suojaa tarjoavien tiheikköjen ja pienialaisten aukkojen vaihtelu. Pesässä on useimmiten 6-9 munaa, ja se sijaitsee maassa varvikossa yleensä puunrungon vieressä, pensaan alla tai heinikön kätkössä. Noin neljä viikko kestävän haudonnan jälkeen poikaset kuoriutuvat. Tämä tapahtuu Keski-Suomessa yleensä kesäkuun ensimmäisen kolmanneksen aikana. Poikaset jättävät pesän melko välittömästi ja aloittavat ulkoisen ravinnonoton emon ohjatessa poikuetta maastossa. Koska poikasten lämpötasapaino ei toimi muutamaan viikkoon, niiden on päästävä tuon tuostakin lämpötilasta riippuen lämmittelemään emon alle. Sääoloilla on suuri merkitys poikasten selviytymisessä tämän kaikkein kriittisimmän vaiheen yli. Pesätappiot ovat metsolla kuten muillakin kanalinnuilla varsin suuret. Joinakin vuosina pienpedot tuhoavat jopa yli puolet pesistä.

Ravinto

Talvella metson ravintona ovat männynneulaset, keväällä ja kesällä ruohokasvit, syksyllä marjat ja haavan lehdet. Poikasille hyönteisravinto on välttämätöntä ensimmäisten elinviikkojen aikana. Sitä tarjoaa erityisesti mustikanvarvukko, jonka suojiin poikanen myös helposti kätkeytyy.